Aistit

Aistit

Ihmisellä on 5 perusaistia. Näkö-,kuulo-,maku-,haju- ja tunto-aisti. Ne auttavat ihmistä havannoimaan ympäristöään. Ihmisellä on myös tasapaino- ja asento-aisti jotka kertovat kehon sijainnista ympäristössään.

  Kuulo-aisti

Korva toimii erittäin monimutkaisesti.Ääniaaltoja poimii sisäkorvassa olevat pienet aistisolut ja hermosyyt. Ne muuttavat ääniaallot sähköimpullseiksi. Sen jälkeen ne lähettävät sähköimpulssit aivoihin. Korva voi myös vaurioittua jos aistisolut ja hermosyyt alistuvat voimakkaalle värähtelylle pitkäksi aikaa. Jos keho ei kykene korvaamaan niitä vaurio voi olla pysyvä.

lähde:oticon people tietoa korvista



Makuaisti

 

Ihmisellä on viisi perus makua. Suolainen , hapan , karvas , makea ja unami. Ruuan ravintopitoisuudesta kertovat unami ja makea,karvaat maut taas kertovat usein ruuan myrkyllisyydestä ja saavatkin usein sylkemään ruoan pois suusta.Suolaista ja hapanta on tärkeää maistaa, sillä suolat ja hapot muuttavat kehon kemiallista tilaa.

 

Nielussa,suussa ja kielessä on makuaistisoluja jotka sisältävät makusilmuja. Eniten niitä on kielessä. Kussakin makusilmussa on 50-150 aistinsolua. Näiden solujen pinnoilla on reseptoreita, jotka reagoivat viiteen erilaiseen molekyyliin, viiteen perusmakuun.




 

Näkö-aisti                    

 

 Silmän iiris säätelee verkkokalvolle tulevan valon määrää. Keskellä iiristä on musta pupilli joka aukeaa silmämunaan. Iiris reagoi nopeasti valon määrään. Se joko pienentämällä tai laajentamalla pupillia reagoi valon määrään.

 

pystymme näkemään kolmiulotteisesti koska meillä on kaksi silmää vierekkäin. Sitä kutsutaan syvyysnäöksi. Syvyysnäössä aivot muodostavat käsityksen etäisyydestä vertaamalla silmien lähettämiä kuvia. Mitä kauempana kohde on,sitä pienenpi on kahden kuvan ero. Pystymme tarttumaan esineisiin koska meillä on syvyysnäkö. Muuten törmäilisimme asioihin.
 

Silmämme pystyy erottamaan eri värejä ,koska meillä on niiden aaltopituuksiin erikoistuneita tappisoluja. Niitä on kolmea eri tyyppiä. Ne ovat herkkiä  eri  aallonpituuksille;siniselle,vihreälle ja punaiselle. Näemme puunlehden vihreämnä koska se heijastaa vihreän valon aallonpituutta. Verkkokalvolla on myös toisenlaisia soluja,sauvasoluja.ne ovat hyvin herkkiä pienimmällekkin valon kajastukselle,sillä ne auttavat näkemään pimeässä. Niitä on 20 kertaa enemmän kuin tappisoluja. Emme erota värejä hämärässä,sillä sauva soluja on vain yhtä tyyppiä,eivätkä ne tällöinvoi erotella eri aallonpituuksia.

 

Verkkokalvon muidenkin hermosolujen on havaittu reagoivan valoon. Näiden solujen merkitys tunnetaan vielä huonosti, mutta niiden arvellaan tahdistavan vuorokausirytmimme.
                                                                                                                                                                                                    

Haju-aisti                                                

         nenäontelon katossa sijaitsee soluja jotka aistivat hajuja.

Näiden aistinsolujen pinnalla on erilaisia reseptoreja erilaisia hajuja varten. Ihmisen on arvioitu kykenevän haistamaan jopa 10 000 erilaista molekyyliä. Reseptori toimii kuin lukko, joka aukeaa, kun oikea molekyyli osuu paikalle. Tämä saa reseptorin muuttamaan muotoaan ja vapauttamaan signaalin, joka kulkee aivojen hajukeskukseen.

 

Hajusignaalit kulkevat suoraan hajukeskukseen, kun muiden aistien viesti kulkevat monimutkaisempaa reittiä aivokuorelle. Aivojen hajukeskus on yhteydessä limbiseen järjestelmään, joka on tärkeä alue tunteiden ja muistojen syntymisen ja säätelyn kannalta.

 

 

 

Tunto-aisti                                                     

 ihmiusen ihossa on monenlaisia pieniä soluja jotka reagoivaterilaisiin ärsykkeisiin. Kosketukselle värinälle yms. on omat solunsa. Tarkin tuntoaisti on käsissä ja kasvoissa. Sen sijaan selän tuntoaistimukset ovat hyvin karkeita. Tämä johtuu aistinsolujen tiheyden eroista iholla. Käsissä on hyvin paljon aistin soluja, selässä vähemmän.  Käsille omistettu tuntoalue aivoissa on myös suurempi. Tämä voi kuitenkin muuttua, jos jotain ihonaluetta käytetään runsaasti.

Vapaat hermonpäätteet aistivat lämpötilaa ja kipua. Hermonpäätteitä on kahta eri tyyppiä,kylmiä ja lämpimiä. Kylmää aistivat hermosolut aktivoituvat,kun ihon lämpötilä laskee alle 37 asteen. Lämpimän aistinsolut aktivoituvat, jos lämpötila on 37 - 45 °C. Tätä korkeammissa lämpötiloissa alkavat kipusolut viestittää kudosvaurion vaarasta.

 

vapaita hermopäätteitä ovat myös kipuhermot. Niitä on kaikkialla kehossa.Kipuhermot reagoivat monenlaisiin muutoksiin, jotka voivat aiheuttaa kudoksille vauriota. Niiden pinnalla olevat reseptorit reagoivat korkeisiin lämpötiloihin ja solujen rikkoutuessa vapautuneisiin kemikaaleihin. Kipuhermot lähettävät myös signaaleja, jotka tunnetaan kutinana. Tämän vuoksi raapimisen synnyttämä lievä kipu auttaa kutinaan.

 

Monet voimakkaan kivun signaalit aktivoivat väistämisrefleksejä,joiden on tarkoitus vältää vaaraa.Refkleksi saa esimerkiksi kuumaa hellaa hipaisevan käden nousemaan pikaisesti ylös, pois hellan läheisyydestä. Refleksien käskyt tulevat selkäytimestä, eivät aivoista.

tiedon-lähde:http://oppiminen.yle.fi/ihminen/aistit
 sormi-kuvan lähde:http://yle.fi/radio1/tiede/tiedeuutiset/
silmäkuvan lähde:lähde:http://www.laverdaduniversal.org/totuus.html