ihmisen nesteet ja hiukset

Nesteet

elimistössä vettä on keskimäärin 60%. Vedestä 2/3 on solujen sisällä. Kehon vesipitoisuuteen vaikuttaa rasvan määrä ja ikä.Mitä enemmän elimistössä on rasvakudosta, sen pienempi on veden määrä.  Enemmän rasvatonta kudosta on miehillä. Aikuisen ihmisen pitäisi juoda päivittäin 1,5- 2 litraa vettä tai jotain muuta juomaa. Lisäksi ihminen saa noin litran vettä ruoan mukana vuoroka

 

Ihmisessä on vettä suurin osa. 70-85%  on vettä vastasyntyneen lapsen painosta. 50-70% on  aikuisilla vettä. Miehillä on vettä enemmän kuin naisilla. Kehon nesteet sijaitsevat kahdessa suuressa tilassa elimistössämme  eli nesteaitiossa. Ihmisen udessa. Kun hiki haihtuu, kehosta poistuu myös runsaasti lämpöenergiaa ja ihosta poistuu myös vettä hikoilun avulla.

Nestettä tulisi juoda suorituksen aikana alusta saakka noin 2-3 dl 30 minuutin välein. Noin 20%:n veden menetys johtaa aikuisella ihmisellä kuolemaan. Pikkulapsille 13-16% veden menetys on hengenvaarallinen.

Vesi on tärkeää ja se on maanviljelyn edellytys. Ilman vettä ei ole elämää. Vesi on hyödyllinen asia.Normaalilla ihmisellä verta on kokonaispainosta noin 7 %. Eli aikuisella miehellä noin viisi litraa. Veri kuljettaa ravinteita ja happea ihmisen kehon eri osiin.

Lähde: www. tohtori.fi, pisara 5 fysiikka ja kemia ja www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit wikibedia.org

                           Lähde: eliit.fi     
                                                                                                                                 Lähde: www.valio.fi

              

Hiukset

                                                 

Hiusten paksuus vaihtelee pään eri kohdissa. Hiusrajoilla hiukset ovat paljon ohuemmat. Normaali hiusten paksuus on 0,04-0,06 mm. Ihmisellä on monenlaisia hiuksia. Niitä ovat esimerkiksi kiiltäviä, himmeitä, suoria ja kiharia. Ihmisellä saattaa olla hiuksia jopa 300 000. Hiuksen juuri on elävä, mutta hiukset ovat kuolleita. Hiuksen paksuudella on suuri merkitys kampaajan ammatissa, koska eripaksuiset hiukset värjääntyvät ja kihartuvat eri tavoin. Hiuksen väri muodostuu

 siitä olevasta melaniinista ja sen määrästä. Perintötekijät määräävät myös hiusten värin, joka osaltaan riippuu pigmenteistä sekä osaltaan pigmenttisolujen määrästä. Vaaleahiuksinen on perinyt vaalean geenin kummaltakin vanhemmaltaan, tummahiuksisuuteen riittää jos jommankumman vanhemman geeni on tumma.

  Hius on normaalitilassa hyvin joustava. Käsittelemätöntä hiusta voidaan venyttää. Hiuksella on kyky imeä kosteutta. Hius rakentuu kolmesta kerroksesta niitä ovat pintakerros, kuitukerros ja ydin. Hiuksia on miljardeja erilaisia, mutta silti ne voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Niitä ovat Eurooppalaiset, jotka ovat poikkileikkaukseltaan soikeita tai litteitä. Afrikkalaiset ovat todella kiharia sekä poikkileikkaukseltaan soikeita. Aasialaiset ovat pyöreitä poikkileikkaukseltaan.Hiusten kasvu on pitkäaikainen prosessi, hius kasvaa 10 vuotta ja sitten tulee lepovaihe. Kun hiuksen päällimmäinen kerros avautuu ja vaurioituu silloin se tavallaan halkeaa ja muuttuu kaksihaaraiseksi. Voimakkaat käsittelyt vaurioittavat hiuksen päälikerrosta. Poikkileikkaus tarkoittaa poikittaista läpileikkausta.

 Tehokkain apu olisi leikauttaa kuivat, haarautuneet latvat pois. Kotisaksilla  sitä ei kannata tehdä vaan antaa ammattilaisen hoitaa kuivat latvat pois. Eriväriset hiukset riippuvat osaltaan pigmenteistä, pigmenttisolujen määrästä ja perintötekijät määräävät hiusten värin.

Lähde: www.naps.fi ja minun oma kirjani eli ihmisen ihmeellinen keho  kantti.net www.suomisanakirja.fi

Lähde: eliit.fi                                                              Lähde: www. lily.fi



Aistit

Aistit

Ihmisellä on 5 perusaistia. Näkö-,kuulo-,maku-,haju- ja tunto-aisti. Ne auttavat ihmistä havannoimaan ympäristöään. Ihmisellä on myös tasapaino- ja asento-aisti jotka kertovat kehon sijainnista ympäristössään.

  Kuulo-aisti

Korva toimii erittäin monimutkaisesti.Ääniaaltoja poimii sisäkorvassa olevat pienet aistisolut ja hermosyyt. Ne muuttavat ääniaallot sähköimpullseiksi. Sen jälkeen ne lähettävät sähköimpulssit aivoihin. Korva voi myös vaurioittua jos aistisolut ja hermosyyt alistuvat voimakkaalle värähtelylle pitkäksi aikaa. Jos keho ei kykene korvaamaan niitä vaurio voi olla pysyvä.

lähde:oticon people tietoa korvista



Makuaisti

 

Ihmisellä on viisi perus makua. Suolainen , hapan , karvas , makea ja unami. Ruuan ravintopitoisuudesta kertovat unami ja makea,karvaat maut taas kertovat usein ruuan myrkyllisyydestä ja saavatkin usein sylkemään ruoan pois suusta.Suolaista ja hapanta on tärkeää maistaa, sillä suolat ja hapot muuttavat kehon kemiallista tilaa.

 

Nielussa,suussa ja kielessä on makuaistisoluja jotka sisältävät makusilmuja. Eniten niitä on kielessä. Kussakin makusilmussa on 50-150 aistinsolua. Näiden solujen pinnoilla on reseptoreita, jotka reagoivat viiteen erilaiseen molekyyliin, viiteen perusmakuun.




 

Näkö-aisti                    

 

 Silmän iiris säätelee verkkokalvolle tulevan valon määrää. Keskellä iiristä on musta pupilli joka aukeaa silmämunaan. Iiris reagoi nopeasti valon määrään. Se joko pienentämällä tai laajentamalla pupillia reagoi valon määrään.

 

pystymme näkemään kolmiulotteisesti koska meillä on kaksi silmää vierekkäin. Sitä kutsutaan syvyysnäöksi. Syvyysnäössä aivot muodostavat käsityksen etäisyydestä vertaamalla silmien lähettämiä kuvia. Mitä kauempana kohde on,sitä pienenpi on kahden kuvan ero. Pystymme tarttumaan esineisiin koska meillä on syvyysnäkö. Muuten törmäilisimme asioihin.
 

Silmämme pystyy erottamaan eri värejä ,koska meillä on niiden aaltopituuksiin erikoistuneita tappisoluja. Niitä on kolmea eri tyyppiä. Ne ovat herkkiä  eri  aallonpituuksille;siniselle,vihreälle ja punaiselle. Näemme puunlehden vihreämnä koska se heijastaa vihreän valon aallonpituutta. Verkkokalvolla on myös toisenlaisia soluja,sauvasoluja.ne ovat hyvin herkkiä pienimmällekkin valon kajastukselle,sillä ne auttavat näkemään pimeässä. Niitä on 20 kertaa enemmän kuin tappisoluja. Emme erota värejä hämärässä,sillä sauva soluja on vain yhtä tyyppiä,eivätkä ne tällöinvoi erotella eri aallonpituuksia.

 

Verkkokalvon muidenkin hermosolujen on havaittu reagoivan valoon. Näiden solujen merkitys tunnetaan vielä huonosti, mutta niiden arvellaan tahdistavan vuorokausirytmimme.
                                                                                                                                                                                                    

Haju-aisti                                                

         nenäontelon katossa sijaitsee soluja jotka aistivat hajuja.

Näiden aistinsolujen pinnalla on erilaisia reseptoreja erilaisia hajuja varten. Ihmisen on arvioitu kykenevän haistamaan jopa 10 000 erilaista molekyyliä. Reseptori toimii kuin lukko, joka aukeaa, kun oikea molekyyli osuu paikalle. Tämä saa reseptorin muuttamaan muotoaan ja vapauttamaan signaalin, joka kulkee aivojen hajukeskukseen.

 

Hajusignaalit kulkevat suoraan hajukeskukseen, kun muiden aistien viesti kulkevat monimutkaisempaa reittiä aivokuorelle. Aivojen hajukeskus on yhteydessä limbiseen järjestelmään, joka on tärkeä alue tunteiden ja muistojen syntymisen ja säätelyn kannalta.

 

 

 

Tunto-aisti                                                     

 ihmiusen ihossa on monenlaisia pieniä soluja jotka reagoivaterilaisiin ärsykkeisiin. Kosketukselle värinälle yms. on omat solunsa. Tarkin tuntoaisti on käsissä ja kasvoissa. Sen sijaan selän tuntoaistimukset ovat hyvin karkeita. Tämä johtuu aistinsolujen tiheyden eroista iholla. Käsissä on hyvin paljon aistin soluja, selässä vähemmän.  Käsille omistettu tuntoalue aivoissa on myös suurempi. Tämä voi kuitenkin muuttua, jos jotain ihonaluetta käytetään runsaasti.

Vapaat hermonpäätteet aistivat lämpötilaa ja kipua. Hermonpäätteitä on kahta eri tyyppiä,kylmiä ja lämpimiä. Kylmää aistivat hermosolut aktivoituvat,kun ihon lämpötilä laskee alle 37 asteen. Lämpimän aistinsolut aktivoituvat, jos lämpötila on 37 - 45 °C. Tätä korkeammissa lämpötiloissa alkavat kipusolut viestittää kudosvaurion vaarasta.

 

vapaita hermopäätteitä ovat myös kipuhermot. Niitä on kaikkialla kehossa.Kipuhermot reagoivat monenlaisiin muutoksiin, jotka voivat aiheuttaa kudoksille vauriota. Niiden pinnalla olevat reseptorit reagoivat korkeisiin lämpötiloihin ja solujen rikkoutuessa vapautuneisiin kemikaaleihin. Kipuhermot lähettävät myös signaaleja, jotka tunnetaan kutinana. Tämän vuoksi raapimisen synnyttämä lievä kipu auttaa kutinaan.

 

Monet voimakkaan kivun signaalit aktivoivat väistämisrefleksejä,joiden on tarkoitus vältää vaaraa.Refkleksi saa esimerkiksi kuumaa hellaa hipaisevan käden nousemaan pikaisesti ylös, pois hellan läheisyydestä. Refleksien käskyt tulevat selkäytimestä, eivät aivoista.

tiedon-lähde:http://oppiminen.yle.fi/ihminen/aistit
 sormi-kuvan lähde:http://yle.fi/radio1/tiede/tiedeuutiset/
silmäkuvan lähde:lähde:http://www.laverdaduniversal.org/totuus.html

 

 

 

Ihmisen ulkonäkö

Ihmisen ulkonäkö

 

 

 

Miksi ihmisellä on huulet?

 

Huulet sopivat moneen tehtävään, mutta niiden ensisijainen tehtävä on elimistön ravinnon saannin turvaaminen. Huulten liikkeitä ohjaa kaikkiaan 12 eri lihasta, jotka pystyvät muuttamaan huulten asentoa ja muotoa niin, että syöminen ja juominen helpottuu.

Huulilla saa otteen ruoasta, ja niillä ruoan voi ohjata edelleen. Huulet myössulkevat suun tiiviisti, jotta ruoka tai juoma ei valu ulos. Imeväisikäisille huulet ovat ainoa ruokailuväline: niillä vauva saa otteen nännistä imiessään maitoa äidin rinnasta. Vauvat ja pikkulapset käyttävät huuliaan myös uusien esineiden tutkimiseen, mutta aikuiset yleensä tyytyvät tunnustelemaan niillä ruoan koostumusta tai kokeilemaan, onko ruoka kuumaa tai kylmää.

Lähde: Tieku.fi

Miksi ihmisillä on kulmakarvat?

 

Ei tiedetä yksiselitteistä vastausta. Todennäköisesti niillä on muutakin kuin esteettistä merkitystä samaan tapaan kuin silmäripsillä, jotka suojaavat silmiä erilaisilta epäpuhtauksilta, kuten pölyltä ja noelta. Kulmakarvat ja silmäripset muodostavat luultavasti yhdessä ”turvajärjestelmän”, joka pitää kiinteiden epäpuhtauksien ohella myös mahdollisesti haitalliset nesteet, kuten sateen ja hien, loitolla helposti ärtyvistä silmistä. Kulmakarvojen käytännölliseen tehtävään viittaa mm. se, että yksittäisistä karvoista muodostuu ohimoalueelle johtava paksu valli, koska kaikki karvat kasvavat samaan suuntaan. Hiki ja sadevesi eivät läpäise helposti karvamuuria vaan kulkeutuvat karvoja pitkin ohimoille, joilla niistä ei ole haittaa. Kulmakarvoilla on todennäköisesti myös viestintään liittyvä tehtävä. Kasvojen ilmeillä on tärkeä asema nonverbaalisessa eli sanattomassa kommunikaatiossa. Kulmakarvojen asento ja liikkeet korostavat ilmeitä, etenkin, jos ne erottuvat selvästi ympäristöstään. On mahdollista, että kulmakarvat ovat säilyneet ihmislajin evoluution aikana juuri viestinnällisistä syistä. Muutoinhan nykyihmisellä on jäljellä vain rippeet varhaisten sukulaistensa karvapeitteestä.

                                                                                         Lähde: Tieku.fi